Miten stressin tunnistaa?

Miten stressin tunnistaa?

Stressaako? Tämä on usein varsin hankala kysymys, koska stressi voi olla vaikeasti tunnistettavissa, etenkin, jos ei ole tottunut kuuntelemaan kehoaan tarkasti. Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti seuraavat asiat:

Oman kehon tuntemus auttaa tunnistamaan stressin

Stressi on ihmisen luontainen reaktio vaativiin tilanteisiin. Oikeastaan jokainen meistä kohtaa stressiä jossain vaiheessa elämää. Stressistä puhutaan usein pelkästään negatiiviseen sävyyn, vaikka lyhytaikainen stressi on luonnollinen tila, joka saa meidät tekemään parhaamme. Stressiä ei siis voi koskaan poistaa täysin, eikä se ole tarpeenkaan, mutta sitä voi oppia hallitsemaan. Vaikka stressi on reaktiona lähtökohtaisesti psyykkinen, aiheuttaa se monien kehossa myös fyysisiä muutoksia. Se, miten mielemme ja kehomme stressiin reagoivat, on varsin yksilöllistä. Toinen voi elää halki elämän kokematta sen kummemmin stressaavansa ja toinen kohtaa sekä fyysisistä että psyykkisistä reaktioita. Toisinaan stressi aiheuttaa myös varsin yleisiä tuntemuksia ja niitä voi sen vuoksi olla vaikea tunnistaa osaksi stressiä. Kuitenkin oman kehon tunteminen on hyväksi, jotta voimme paremmin tunnistaa stressin ja tarvittaessa reagoida tilanteeseen. Mikäli stressiä ei tunnisteta, emme hidasta tahtia tai hanki apua stressiin ja silloin tila pitkittyy.

Tällaisia merkkejä stressi aiheuttaa

Osa meistä reagoi stressiin psyykkisesti. Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä merkkejä ovat ärtymys, jännittyneisyys, hermostuneisuus, aggressiot, levottomuus, alakuloisuus, muutokset ruokahalussa, seksuaalinen haluttomuus, muistiongelmat, keskittymisvaikeudet sekä vaikeus tehdä päätöksiä. Myös unen hankaluudet ovat yleisiä stressaantuneilla. Tästä luonnollisesti seuraa väsymystä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun stressi pitkittyy ja pääsee pahaksi, voi siitä seurata työuupumusta, huonoa mielialaa ja jopa itsetunnon madaltumista. Edellä mainituista syistä onkin ensiarvoisen tärkeää, että stressiin suhtaudutaan vakavasti ja sen syyt pyritään tunnistamaan, jotta pitkittynyttä tilaa voidaan yrittää ennaltaehkäistä ja lievittää.

Valtaosa kärsii stressin pitkittyessä myös fyysisistä Tällaisia merkkejä stressi aiheuttaa. Reaktiot ja niiden voimakkuus ovat valtavan yksilöllisiä ja siksi voi usein olla vaikea tunnistaa, mikä johtuu stressistä ja mikä jostain muusta. Kroonistuessaan nämä reaktiot voivat aiheuttaa vakaviakin haittoja elimistössä ja ajoissa reagoiminen onkin paras tapa saada apua stressiin.

Näin voit vähentää stressiä

Haitalliseksi stressi muodostuu siinä vaiheessa, kun se ei enää ole meitä liikkeelle paneva voima, vaan pikemminkin lamauttava, toimintakykyämme alentava ja voimavarojamme kuluttava tila. Tällöin stressi on jo kroonistunut. Usein apua aletaan hakemaan vasta tässä vaiheessa, vaikka suotavaa olisi, että tilanteeseen osattaisiin reagoida jo aiemmin.

Miten vähentää stressiä ajoissa? Paras keino ehkäistä kroonista stressiä on kuunnella omaa kehoaan ja oppia tunnistamaan hälytysmerkit. Jokaisen meistä olisi hyvä opetella myös itselle parhaiten sopivat palautumiskeinot, joilla saa apua stressiin. Palautumista voi olla esimerkiksi ulkoilu, liikunta, lukeminen, erilaiset harrastukset tai vaikkapa käsitöiden tekeminen. Oli palauttava toiminta mitä tahansa, tärkeintä on se, ettei se saa muodostua pakoksi. Siinä vaiheessa, kun palautumiskeinoksi tarkoitettu tekeminen tai siihen ryhtyminen alkaa aiheuttamaan stressiä, ollaan jo hakoteillä.

Uusimmat

Kehon palautuminen

Mitä palautuminen tarkoittaa? Palaudunko itse riittävästi? Miksi ylipäätään pitää palautua? Tässä artikkelissä käsitellään ytimekkäästi seuraavat asiat: Mitä palautuminen on ja

Lue lisää

Seuraa meitä somessa

Hyvinvointisi vaikuttaa kaikkeen mitä teet. Vaikuta sinä hyvinvointiisi.